Harva ajatustyötä (tietotyötä) tekevä miettii työpaikalle menoa, jos on kiireellä saatava jotakin aikaiseksi. Myös uusia ideoita ja inspiraatioita lähetään usein hakemaan työpaikan ulkopuolelta. Miksi?
Eikö työpaikka olekaan paras ja inspiroivin paikka työn tekemiseen, vaikka se tarjoaakin kaikki fasiliteetit? Onko suurin osa työpaikoista ja työnteon malleista jämähtänyt viime vuosituhannelle, vaikka muu maailma on muuttunut yhä vain kiihtyvämpää vauhtia?
Mitä jos mietit asiaa hetken omalta osaltasi - miten sinun työpaikkasi on muuttunut esimerkiksi viimeisen 10 vuoden aikana, jos työvälineiden (kannettavat, kännykät, jne.) muuttumista ei oteta huomioon?
Suurimalle osalle varmaankin etätyö on tullut, ainakin osittain mahdolliseksi. Luultavasti myös organisaatiorakenteen muutosten määrä on lisääntynyt - tiimit vaihtuu, istumapaikat vaihtuu, jne. Kuulostaako tutulta?
Entä kiireen tuntu ja palaverien määrä, onko kenties lisääntynyt? Tuntuuko, että välillä päivät täyttyvät ehkä jopa turhistakin palavereista? Palavereista:
- joihin ihmiset saapuvat myöhässä,
- joissa ensimmäiseksi avataan läppärin kansi ja aletaan vastailla sähköposteihin, tekemään muita töitä tai lukemaan Ilta-Sanomia,
- joissa ihmiset miettivät vielä edellisen palaverin keskusteluja ja murehtivat seuraavia odottamassa olevia tehtäviä,
- joissa ihmiset eivät yksinkertaisesti ole läsnä, eli henkisesti paikalla.
Niille jotka vannovat tehokkuuden nimen, ja pyrkivät siksi hoitamaan montaa asiaa samanaikaisesti, voin paljastaa, ettei se tutkimusten mukaan onnistu. Sitä vastoin tehokkuus laskee, jonka lisäksi käytöksellä on myös muita sivuvaikutuksia - muun muassa kognitiivinen kyky heikkenee.
Ehkä olet huomannut joitakin sivuvaikutuksia myös itse? Kenties kiireinen työpäivä on vierähtänyt nopeasti, aivan kuin olisi kävellyt pienessä sumussa koko päivän. Tuntuu, ettei oikein mitään ole saanut aikaiseksi. Kenties jotkut asiat on jäänyt hoitamatta ja jälkeenpäin on pitänyt tarkastella, että tulikohan sitä ja sitä asiaa hoidettua, kun ei kerta kaikkiaan muista. Koko päivä kun tuli mentyä automaattipilotti päällä. Tehokasta, eikö vain?
Entä kun asiaa tarkastelee kanssaihmisten kannalta. Miltä tuntuu keskustella jonkun kanssa, jos toinen samalla räplää konetta tai kännykkää, lukee sähköposteja, tai miettii muita asioita? Entä kuinka paljon palavereissa syntyy keskusteluja ja uusia ideoita, kun osallistujat puuhastelevat omiaan? Kuinka motivoivaa palaverin läpivieminen tai toisen kanssa keskustelu ylipäätään on, jos toinen osapuoli ei ole oikeasti läsnä, vaan hänen ajatuksensa harhailevat muualla?
Etätyö ei tähän ongelmaan
selvästikään ole ratkaisu. Toisin sanoen on yhdentekevää, teetkö toitä etänä
vai toimistolla, jos et oikeasti ole läsnä.
Tämä asia on oivallisesti
ymmärretty Microsoftilla, jossa saimme kunnian vierailla noin kuukausi takaperin
MBA-kurssimme kanssa. He ovat siirtyneet uudenlaiseen läsnätyön kulttuuriin,
josta kerron lisää seuraavassa blogikirjoituksessani.