Sivut

torstai 18. huhtikuuta 2013

Liiketoimintaidea pöllittäväksi

Päädyin kevätflunssan ja reippaan oloisen kuumeen saattelemana sängynpohjalla pohtimaan, kuinka kätevä olisikaan sellainen kuumemittari, jonka voisi langattomasti yhdistää puhelimeen ja tablettiin. Vähän samalla tapaa kuin voi vaikkapa sykemittarin yhdistää puhelimeen esimerkiksi Sports Trackerin avulla.

Ei sitten tarvitsisi koko ajan vartoa milloin kuumemittari vienolla äänellä piippaa kainalomakkaroiden välistä valmiin-merkkiä, vaan voisi rauhassa keskittyä Inceptionin ja In Timen katseluun, tai vaikkapa musiikin kuunteluun. Äänenvoimakkuuden ja bassonkin voisi surutta säätää sydämentahdistimia hirvittäviin lukemiin.

iPhonen tai iPadin näytöltä voisi sitten seurata mittauksen etenemistä ja tarkkailla nykyistä ruumiinlämpötilaa, sekä seurata lämpötilan kehitystä ja selailla aiempia tuloksia. Ohjelmiston graafinen käyttöliittymä olisi tietenkin silmiä hivelevä.

Toki tämä toisi helpotusta myös ”hoitajan” roolissa toimiville. Ei tarvitsisi esimerkiksi vähän väliä kurkkia, onko pikku potilaalla kuumemittari kunnolla, ja onko mittaustulos jo valmis. Sen sijaan voisi keittiössä rauhassa kokkailla à la carte päivällistä Hans Välimäen innoittamana, sekä samalla seurata mittaustuloksen etenemistä iPadista. Kätevää eikö vain?

Liiketoimintamielessä asiaa ei missään nimessä kannattaisi jättää tähän, vaan homma pitäisi ilman muuta rakentaa yhteisöpalvelun ympärille. Sellaisen palvelun joka mahdollistaisi esimerkiksi mittaustietojen jakamisen perheen, tuttavien ja vaikkapa omalääkärin kanssa. Palvelun jonka avulla voisi tarkkailla rakkaimpien vointia työpaikalta käsin tai vaikkapa reissun päältä.

Luonnollisesti palvelun kautta voisi myös seurata muiden käyttäjien jakamia tietoja, jos he tämän olisivat sallineet. Tiedon avulla voisi tarkkailla esimerkiksi globaalia terveystilannetta, sekä seurata influenssan ja/tai pandemian leviämistä. Leviämistä voisi seurata samalla tapaa kuin voi seurata saderintamien liikkumista sade-/säätutkista.

Tämä saattaisi auttaa myös varautumisessa, ja vähentää tautien leviämistä. Vai mitä mieltä olet? Ehkäpä seuraavan flunssa-aallon rantautumiseen voisi varautua vähän niin kuin sadekeliin. Ei tietenkään sateenvarjoin, sadeviitoin ja kumisaappain, vaan vastaavin.

Uskoisin myös terveysviranomaisten ja lääkeyhtiöiden olevan kiinnostuneita palvelun keräämien tietojen hyödyntämisestä. Heille tieto olisi toki saatavilla maksullisen palvelun kautta. Tiedon avulla lääkeyhtiöt voisivat esimerkiksi seurata lääkkeiden vaikutusta tiettyjen alueiden sairastumismääriin. Toisaalta he voisivat jakaa eri alueille eri lääkkeitä, ja näin ollen vertailla lääkkeitten vaikutusta. Tästä voisi olla esimerkiksi tuotekehityksellistä hyötyä.

Yhteisöpalveluun toki kannattaisi liittää myös muita tuotteita (esimerkiksi verenpainemittari) ja toimintoja (esimerkiksi lääkärien neuvontapalvelut). Lisäksi se tarjoaisi oivan markkinointiväylän lääkeyhtiöille. He kun voisivat täsmämarkkinoida tuotteitaan tiettyjen sairastumisaaltojen mukaisesti.

Mitä mieltä olet, tulisiko Leijonan kidassa tällaiselle liikeidealle rahoitusta? Tai olisitko kenties itse valmis käyttämään kyseisenlaista yhteisöpalvelua ja siihen liitettyjä tuotteita, kuten esimerkiksi kuumemittaria?

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Läsnätyötä Microsoftilaisittain

Kuten aiemmin kerroin, pääsin parisen kuukautta takaperin tutustumaan Microsoftin uudistettuihin tiloihin ja uudenlaiseen läsnätyön kulttuuriin. Tässä käyn käytännönläheisemmin läpi miten he ovat tietotyötä lähteneet uudistamaan.

Kenties näkyvin uudistus on mielestäni se, ettei kellään ole omaa vakituista työpistettä saati työhuonetta - ei edes yrityksen ylimmällä johdolla. Sen sijaan yrityksessä on erilaisia työskentelytiloja, joista kukin yksilö ja/tai tiimi voi valita juuri kulloiseenkin tarpeeseen parhaiten soveltuvan.

Esimerkiksi "kirjaston" voi valita siinä tapauksessa, että haluaa työskennellä rauhassa ja hiljaisuudessa - aivan kuten normaalissa kirjastossa. "Biitsillä" puolestaan soi musiikki ja se sopii Fatboyneen rennompaan työskentelyyn. "Lasten nurkkaus" taasen sopii niille, joille on tullut lastenhoitohaasteita.

Sijainnillasi ei ole väliä. Sillä missä ikinä oletkin, tietävät muut sen Yammer-tyyppisen sovelluksen kautta. Fyysisen sijainnin lisäksi muut näkevät statuksesi - oletko tavoitettavissa vai et, voiko sinulle lähettää viestin tai soittaa videopuhelun, jne. Jos olet tavoitettavissa, niin muilla on lupa sinua häiritä. Oli kello sitten 7.00 maanantaiaamuna tai 23.00 juhannusaattona. Ajalla ja paikalla ei siis ole merkitystä, ainoastaan henkilön aidolla läsnäololla, kuten aiemmin kirjoitin.

Neuvottelutiloissa on lasiseinät ja ainoastaan pyöreitä pöytiä. Pyöreät pöydät kun luovat palavereihin tasa-arvoisen vaikutelman ja tunnelman. Tiedonkulkua sekä organisaation avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisää johtajien aktiivinen bloggaus. Yrityksen ylin johto esimekriksi vuorotellen kirjoittaa blogia johdon palavereista.

Blogeihin toivotaan kommentteja ja kannanottoja, ja niiden avulla käydään vuoropuhelua. Ne ovat yksi kanava organisaation moniäänisyyden lisäämiseksi. Niiden avulla ihmiset saavat äänensä kuuluviin ja he pääsevät vaikuttamaan.

Lisäksi ihmisiltä kysytään mielipiteitä päätettävistä asioista ja heidän mielipiteitään kuunnellaan. Tämä näyttäisi toimivan myös mittareiden valoissa. Mittareiden mukaan kun työntekijöiden tunne päätöksentekoon vaikuttamisesta on 93%. Tässä on nousua useampi kymmenen prosenttia muutosta edeltävään aikaan verrattuna.

Myös ihmisten työtyytyväisyys on parantunut huomattavasti. Tästä hyvänä osoituksena on Microsoftin voittamat ”Great Place to Work”-palkinnot. He ovat selvästikin oivaltaneet sen, että hyvinvoiva työntekijä on työnantajalleen kirjaimellisesti kullan arvoinen. Työhyvinvointi kun tutkitusti parantaa kilpailukykyä, sekä taloudellista tulosta ja mainetta - parhaat työnantajat saavat parhaat työntekijät, jne.

Työhyvinvoinnin lisäksi tilankäyttö on huomattavasti tehostunut. Lisäksi tilat ovat siistit ja viihtyisät. Kenelläkään kun ei ole omaa työpistettä, ja omat jäljet siistitään työpäivän jälkeen. Johdon esimerkillisyydestä kertoo hyvin se, että he muutosvaiheen alussa kiersivät päivän päätteeksi tilat läpi ja tarvittaessa siistivät työpisteet seuraavaa päivää varten - keräsivät roskat, tyhjät pullot, ym. pois.

Aina on mielenkiintoista tietää miten asiat tehtäisiin seuraavalla kerralla erilailla, joten kysyin tätä vierailumme aikana. Eräs tällainen asia oli se, että ”Kirjastosta” tehtiin turhan suuri. Alkuun kun oletettiin, että juuri siellä ihmiset haluavat tehdä kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa töitä. Todellisuus on kuitenkin ollut hyvin erilainen. ”Kirjasto” kun on ollut vähiten käytetty tila. Olisitko ikinä arvannut?

Samalla kun pohdit vastauksiasi yllä oleviin kysymyksiin, niin katso vielä alla oleva video. Video on parisen vuotta vanha, mutta kuvaa silti omalta osaltaan edellä kertomaani.

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Tietotyön uusia tuulia

Vierailimme vajaa pari kuukautta takaperin MBA-kursimme kanssa Microsoftin uudistetussa pääkonttorissa, Keilaniemen rannassa. Kokemus oli erittäin positiivinen, mutta ei kylläkään eksklusiivinen. Nämä uudistetut tilat ja uudenlainen läsnätyön kulttuuri kun ovat keränneet jo yli 45 000 ihmettelijää eri puolilta maailmaa. Mistä siis oikein on kyse?

Mielestäni sen oivaltamisesta, että tietotyössä työntekijän aito läsnäolo on työskentelyaikaa ja -paikkaa tärkeämpi tekijä – kuten aiemmin kirjoitin. Ero on merkittävä entisajan tehdastyöhön verrattuna, jossa työpaikalle oli saavuttava tehtaanpillin soidessa ja hommia oli paiskittava liukuhihnan tahtiin. Työnteko luonnistui puoliunessa, ja sen valvonta oli helppoa - toisin kuin tietotyössä.

Vai kuinka paljon tietotyöntekijän tehokkuudesta tai ahkeruudesta kertoo mielestäsi se, että hän päivästä toiseen saapuu työpaikalla ennen pomoa, ja lähtee kotiin vasta pomon jälkeen? Mistä tiedät, että hän on aidosti läsnä ja tekee tuottavaa ajatustyötä, eikä suunnittele vaikkapa viikonlopun menemisiä tai illan kauppalistaa? Voiko luovan tietotyön tehokkuutta tai ajatustyötä vaativan tehtävän haasteellisuutta ylipäätään mitata?

Mielestäni ei ainakaan 1900-luvun valmistavan teollisuuden toimintamalleilla ja -tavoilla. Kun tämä on porukalla oivallettu, voidaan toimintatapojen uudelleen suunnittelu aloittaa. Juuri näin on mielestäni Microsoftilla toimittu.

He (Microsoftilla) ovat mielestäni erinomaisesti oivaltaneet teknologian tarjoamat mahdollisuudet. He ovat ymmärtäneet, ettei teknologia ole ainoastaan työnteon väline, vaan se myös muuttaa totuttuja toimintatapojamme. Aivan kuten sähkö, tehtaat ja maatalouskoneet ovat aikoinaan osaltaan mullistaneet työskentelytapoja ja työympäristöjä.

He ovat myös ymmärtäneet, että sukupolvien välinen kuilu on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan. Pian työpaikalla enemmistöksi tuleva nettisukupolvi (y-sukupolvi) kun on jo tottunut käyttämään uusia teknologioita. He ovat jo omaksuneet uudet toimintatavat. He ovat esimerkiksi oppineet sosiaalisen median kautta vaikuttamaan ja saamaan äänensä kuuluviin.

Microsoftilla on myös ymmärretty väestön ikääntymisen ja rakennemuutoksen merkitys. He ovat ymmärtäneet, että yrityksen tärkeimpiä voimavaroja ovat alan parhaat osaajat, jotka halutaan saada ja säilyttää, ja joista tulee olemaan tulevaisuudessa pulaa väestön ikääntymisen myötä. Nämä parhaat osaajat halutaan houkutella yritykseen maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Mielestäni näiden oivallusten siivittämänä Microsoftilla on lähdetty rakentamaan matalahierarkista organisaatiota, jonka toiminnasta on lähdetty tekemään mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Lisäksi he ovat lähteneet rakentamaan luottamukseen ja työntekijöiden osallistamiseen perustuvaa yrityskulttuuria, jota edellä oleva toimiakseen vaatii. Johdon sitoutuneisuus ja esimerkillisyys on tässä silmiinpistävää.

Siitä mitä tämä tarkoittaa käytännössä, kerron lisää seuraavassa kirjoituksessani.