Perinteisesti yritykset ovat suorittaneet innovaatiotoimintaa yksin, tiukasti omaa tuotekehitystoimintaa varjellen. Miksi jotkut yritykset ovat kuitenkin lähteneet avaamaan tuotekehitystoimintaansa, ja miksi myös muiden kannattaisi tätä harkita? Tunnetun päivittäistavarakaupan Procter & Gamblen esimerkki avannee asiaa.
P&G päätti vuonna 2001 siirtyä suljetusta innovaatiomallista avoimeen, kun heidän uusi toimitusjohtajansa A. G. Lafley lanseerasi koko yritystä koskevan innovaatio-ohjelman. Tämän Connect & develop -ohjelman yhtenä tavoitteena oli hankkia yli puolet yrityksen t&k-aloitteista talon ulkopuolelta, mutta kuitenkin yrityksen oman t&k-organisaation kautta.
Heidän ajatuksena oli yhdistää tarkasti kohdennettu tuotekehitys verkostomaiseen toimintaan. Ensiksi he hakivat tuotekehityksen suunnan kuluttajien toiveet ja tarpeet kartoittamalla, jonka jälkeen he valjastivat yrityksen omat ja ulkopuoliset tuotekehittäjät töihin.
He ottivat käyttöönsä web-portaalin, jonka avulla he pystyivät lähettämään kyselyjä teknisiin pulmiin n. 10 000 sisäiselle ja ulkopuoliselle asiantuntijalle. Tämän lisäksi he käyttivät avoimia innovaatioverkostoja, kuten InnoCentive, NineSigma tai UTEKin U2B, joissa kymmenet tuhannet asiantuntijat ovat verkottuneet keskenään. Näin he saivat valjastettua suunnattoman määrän uusia resursseja yrityksen tuotekehitykseen.
Toisin sanoen he oivalsivat, etteivät kaikki huippuosaajat välttämättä työskentele heidän yrityksessä, eikä kaikkia ideoita ja keksintöjä tarvitse tuottaa itse. He ymmärsivät ulkopuolisen tuotekehityksen tuoman lisäarvon. Näistä samaisista syistä yhä useampi yritys on lähtenyt avaamaan tuotekehitystään. Alla olevassa taulukossa on esitetty tarkemmin suljetun ja avoimen innovaation periaatteita Henry W. Chesbroughin mukaan.
Muita hyviä esimerkkejä avoimen innovaation hyväksikäytöstä löytyy muun muassa kaivoyhtiö Goldcorpilta ja Gasumilta.
Goldcorpin tapauksessa yhtiö oli ajautunut suuriin vaikeuksiin. Yhtiön kultavarat olivat ehtyneet, ja yrityksen omat keinot uusien esiintymien löytämiseksi tuntuivat loppuneen kesken. Toimitusjohtaja Rob McEwenin ideasta yritys päätti laittaa kaiken oman geologisen tietämyksensä verkkoon, ja järjestää ison kilpailun. Kilpailun rahapalkinnon avulla yritys houkutteli ihmisiä kehittämään geologista tietämystä, joka auttaisi uusien kultavarantojen löytämisessä. Tieto kilpailusta levisi nopeasti netissä, ja yritys sai kullanetsijiä 50 maasta kiinnostumaan asiasta. Tämä johti uusiin mineraalilöytöihin ja sai liiketoiminnan kääntymään kasvuun.
Gasumin suhteelliseen uuteen innovaatiokilpailutapaukseen voit puolestaan tutustua netissä: http://www.hyvanilmanlintu.fi.
P&G päätti vuonna 2001 siirtyä suljetusta innovaatiomallista avoimeen, kun heidän uusi toimitusjohtajansa A. G. Lafley lanseerasi koko yritystä koskevan innovaatio-ohjelman. Tämän Connect & develop -ohjelman yhtenä tavoitteena oli hankkia yli puolet yrityksen t&k-aloitteista talon ulkopuolelta, mutta kuitenkin yrityksen oman t&k-organisaation kautta.
Heidän ajatuksena oli yhdistää tarkasti kohdennettu tuotekehitys verkostomaiseen toimintaan. Ensiksi he hakivat tuotekehityksen suunnan kuluttajien toiveet ja tarpeet kartoittamalla, jonka jälkeen he valjastivat yrityksen omat ja ulkopuoliset tuotekehittäjät töihin.
He ottivat käyttöönsä web-portaalin, jonka avulla he pystyivät lähettämään kyselyjä teknisiin pulmiin n. 10 000 sisäiselle ja ulkopuoliselle asiantuntijalle. Tämän lisäksi he käyttivät avoimia innovaatioverkostoja, kuten InnoCentive, NineSigma tai UTEKin U2B, joissa kymmenet tuhannet asiantuntijat ovat verkottuneet keskenään. Näin he saivat valjastettua suunnattoman määrän uusia resursseja yrityksen tuotekehitykseen.
Toisin sanoen he oivalsivat, etteivät kaikki huippuosaajat välttämättä työskentele heidän yrityksessä, eikä kaikkia ideoita ja keksintöjä tarvitse tuottaa itse. He ymmärsivät ulkopuolisen tuotekehityksen tuoman lisäarvon. Näistä samaisista syistä yhä useampi yritys on lähtenyt avaamaan tuotekehitystään. Alla olevassa taulukossa on esitetty tarkemmin suljetun ja avoimen innovaation periaatteita Henry W. Chesbroughin mukaan.
| Suljetun innovaation periaatteet | Avoimen innovaation periaatteet |
|---|---|
| Kaikki alamme huippuosaajat työskentelevät yrityksessämme. | Kaikki alamme huippuosaajat eivät työskentele yrityksessämme. Sen takia on työskenneltävä yhdessä huippuosaajiemme kanssa sekä organisaatiomme sisä- että ulkopuolella. |
| Hyötyäksemme tuotekehityksestä meidän on keksittävä, kehitettävä ja toimitettava sen tulokset itse. | Ulkopuolinen tuotekehitys voi luoda huomattavaa lisäarvoa, mutta sisäistä tuotekehitystä tarvitaan, jotta voisimme saada tämän arvon käyttöömme. |
| Jos teemme keksinnöt itse, ehdimme markkinoille ensimmäiseksi. | Meidän ei tarvitse tehdä keksintöjä hyötyäksemme niistä. |
| Yritys joka tuo innovaation markkinoille ensimmäisenä, on voittaja. | Paremman liiketoimintamallin rakentaminen on hyödyllisempää kuin ehtiminen ensimmäiseksi markkinoille. |
| Jos kehitämme eniten parhaita ideoita alallamme, olemme voittajia. | Jos hyödynnämme sisäiset ja ulkoiset ideat parhaiten, olemme voittajia. |
| Meidän on kontrolloitava teollisoikeuksiamme (intellectual property), jotta kilpailijat eivät pääse hyötymään ideoistamme. | Meidän tulee hyötyä siitä, että muut hyödyntävät meidän teollisuusoikeuksiamme, ja meidän tulee ostaa muiden oikeuksia käyttöömme aina kun se hyödyntää valitsemaamme liiketoimintamallia. |
Muita hyviä esimerkkejä avoimen innovaation hyväksikäytöstä löytyy muun muassa kaivoyhtiö Goldcorpilta ja Gasumilta.
Goldcorpin tapauksessa yhtiö oli ajautunut suuriin vaikeuksiin. Yhtiön kultavarat olivat ehtyneet, ja yrityksen omat keinot uusien esiintymien löytämiseksi tuntuivat loppuneen kesken. Toimitusjohtaja Rob McEwenin ideasta yritys päätti laittaa kaiken oman geologisen tietämyksensä verkkoon, ja järjestää ison kilpailun. Kilpailun rahapalkinnon avulla yritys houkutteli ihmisiä kehittämään geologista tietämystä, joka auttaisi uusien kultavarantojen löytämisessä. Tieto kilpailusta levisi nopeasti netissä, ja yritys sai kullanetsijiä 50 maasta kiinnostumaan asiasta. Tämä johti uusiin mineraalilöytöihin ja sai liiketoiminnan kääntymään kasvuun.
Gasumin suhteelliseen uuteen innovaatiokilpailutapaukseen voit puolestaan tutustua netissä: http://www.hyvanilmanlintu.fi.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti